Kaksi pientä matkaajaa..

US Postal Service kiikutti vihdoinkin pari uutta matkalaista. Tilasin Friendship-setin (kaksi puolikasta sydäntä) ja Unknow Soldierin. Mietin, laittaako heitä matkaan vai ei? Ehkä en.

Pelkokertoimesta

Geokätköilyä voisi mainostaa hauskaksi ja turvalliseksi ulkoilulajiksi. Itse olen viihtynyt harrastuksen parissa ja saanut muutaman jästinkin innostumaan lajista. Tämä on myös harrastus, jossa voi kokeilla rajojaan maasto- ja vaikeusluokituksen eri vivahteiden avulla - tähtien kasvaessa alkavat myös hikipisarat lennellä. Nelos- ja vitoskätköillä mitataan fyysisen kantin ohella myös henkistä kestävyyttä. Mukaan tulee Pelko.

Pelko on geokätköilijän paras ystävä, ei vihollinen. Aina toisinaan joutuu keskustelupalstalla lukemaan surullisia juttuja siitä, miten vitoskätköt ovat koituneet kanssaharrastajien kohtaloksi. Milloin tullaan vuorelta alas, milloin avoimesta ritilästä (kuten Saksan tapauksessa kävi). Yleensä tapaturmissa on ollut kyse siitä, että on arvioitu omat kyvyt yläkanttiin eikä ole osattu pelätä.

Mielestäni on tervettä pelätä. Itse pelkään tiettyjä kätköjä jo täällä Suomessa. Puuhunkiipeäminen vielä menettelee, jos on kaveri tukena ja turvana. Saarikätköt menettelisivät, jos olisi kunnon vene (näillä opiskelijan palkoilla ei sellaiseen ole varoja). Siltakätköt alkavat olemaan jo extremeä ja koska minulla ei ole kiipeämiskoulutusta (eikä näin ollen valjaita), niin myös kalliokätköt ovat poissuljettuja koluamiskohteita.

Tarkastelen parhaillaan omia puuttuvia d/t-kohteita. Näinköhän saan tähtilistan kasaan? Toisaalta oikeilla välineillä, oikealla koulutuksella ja oikeilla olosuhteilla mikä tahansa kätkö on logattavissa. Jotkut saarikätköt ovat löydeettävissä/logattavissa myös talvella, mutta onko se sitten "oikeata" kätköilyä - se, että kävelee jäätä pitkin eikä mene kesäisin veneellä? Puhutaan paljon myös oikeudesta loggaukseen, jos kaveri kiipeää ja itse varmistaa maassa. Mielestäni tiimityö ja järjenkäyttö on tässä(kin) harrastuksessa sallittua. Turha molempien on kiivetä, jos toinen on ketterämpi ja osaavampi. Jokainen tyylillään. Tärkeintä on kai tutustua uusiin, mielenkiintoisiin paikkoihin ja ihmisiin.

Oman kanttinsa, niin fyysisen kuin henkisen, mittaaminen ja itsensä voittaminen eri kätköillä on merkittävä osa tämän harrastuksen mielenkiintoa. Suotavaa kuitenkin on, että se maalaisjärkikin säilyisi mukana kätköilyreissuilla. Kaikkia purkkeja tuskin on tarkoitettu kaikkien logattavaksi. Ts. itse voin vain haaveilla jostain Mount Everestin purkista. Minulle riittää, että voitan itseni jollain hieman pienemmällä nyppylällä! Fear is a factor. At least for me.

Kätköilyvuosi 2012

Aloitin eilen kätköilyvuoteni kahdella kätköllä - jästivilkkaat uimahallit Lahdessa tuli "katsastettua". Tilastoissa oli aukko tammikuun ensimmäiselle päivälle, joten tuokin asia tuli korjattua. Lisäksi muutamat speksit tuli kaivettua pariin mystiin. Täytyyhän sitä tilastotäytettä olla varalla! :) Tavoitteena onkin ainakin suurimmalta osin täyttää taulukkoa niin päivien, maastoluokitusten kuin aakkosten suhteen. Mitään pakkopullaa ei tästä tehdä, muutenhan harrastuksen idea vesittyisi täysin. Myös ulkomailla pitäisi etsiä "muutama". Hyvää kätköilyvuotta 2012! MegaTurku odottaa!

Poliiiiiisi, mitä siellä teet?

Eilen se sitten tapahtui. Jäin kiinni. So busted! Kävin Helsingin Käpylässä kätköilemässä. Tullessani HesaCupin nolla-alueelle, kentällä oli joku mies saksanpaimenkoiran kanssa. Menin muina miehinä haravoimaan nollapistettä (ja tietenkin ensin "haukuin väärää puuta"). Kotvan kuluttua tämä mies kaiveli lompakkoaan ja näytti poliisin virkamerkkiään tiedustellen, millä asialla olen (hän oli katsonut touhujani jonkin aikaa). Kerroin rehellisen suoraan, että etsin geokätköä ja näytin gepsiä. Poliisi totesi, että "niin hieman ajattelinkin" ja lähti pois - tuntui, että oli törmännyt aiemminkin harrastajiin. Oli mukava poliisi ja asiameininki teki vaikutuksen. Jokaisen kätköilijän pitäisi kohdata poliisi edes kerran..

Megailua ja merkkipaaluja

Viime lauantaina piipahdimme Noyboyn kanssa Tampereella, kauan odotetussa MEGAFinland-tapahtumassa. Aurinkoinen ja helteinen päivä tarjosikin runsaasti mielenkiintoista toimintaa. Lisäksi tapasimme vanhoja tuttuja tutustuen myös uusiin geokätköilijöihin (kiitos vaan ao. juttuseurasta!).

Itselleni tapahtuma tarjosi runsaasi merkkipaaluja. Nappasin itselleni ensimmäiset webcam-, wherigo-, letterbox-, terra- ja megaevent-kätköt. Tein myös uuden päiväennätyksen, 30 löydettyä purnukkaa venyttäen lisäksi kätköilyputken seitsemään päivään (tällä hetkellä kahdeksan). Paljon kehitettävää löytyi tapahtuman suhteen, mutta onnistumisiakin oli - ilmoittautuminen toimi moitteetta ja faciliteetit olivat kunnossa! Aikuisille olisi vaan saanut olla enemmän kilpailuita (esim. viiden tunnin haasteet tms.). Kiitos järjestäjille, tätä lisää!

Sunnuntaina, eli eilen nappasin itselleni 300:n kätkön 30 km:n fillarilenkillä (olihan tuo merkkipaalu otettava vaikka väkisin). Kunnian sai Kujalan koivukuja (GC2GQN0), jonka tekijän tapasin yllätysyllätys MEGA:ssa. Tästä on hyvä jatkaa kohti neljääsataa...

Turistikätköilyä

Ensimmäistä kertaa tuli taannoin kätköiltyä ulkomaalaisseurassa. Helsingissä vieraillut saksalaispariskunta halusi turistinähtävyyksien lisäksi logata muutaman kätkön hyvässä seurassa. Itselleni tuo reissu kannatti, sillä sain etsittyä / logattua muutaman turistikohteen (muun muassa NMS14 Uspenski ja Kauppahalli, jotka ovat kesäisin niin jästiherkkiä ettei pahemmasta väliä), jossa on ollut tarkoitus vierailla muttei ole saanut aikaiseksi. Tänä kesänä olisi tarkoitus vierailla Suomenlinnassa poimien alueen kätköt. Ehkä näin helteillä ei kannata. :P

FTF tuli, puhelin meni

Itku pitkästä ilosta. Kävipä niin ohrasesti, että puhelimei katosi kätköilyreissulla. Osallistuin innosta piukeana FTF-huntiin Salajärven Linnakallio -kätköllä. Pitkästä aikaa olin ensimmäinen purkilla. Mutta..Kätköltä tultuani huomasin puhelimeni kadonneen. Sellainen N95. Olihan sillä jo ikää ja reistailikin. Mutta silti harmittaa. Toivottavasti joku kätköilijä poimii puhelimen ja toimittaa sen allekirjoittaneelle.