keskiviikko 16. toukokuuta 2012

CITOlla siivous sujuu

Viime torstaina se sitten tapahtui: Lahden seudun ensimmäinen CITO aikoihin ja tietenkin järjestäjänä allekirjoittanut. X.V.MMXII CITO: Nastola puhtaaksi kokosi parisenkymmentä siivousintoilijaa puhdistamaan kotiseutuani roskista.

Olihan tuossa aikamoinen työ - sekä järjestämisessä että siivoamisessa. Mutta vaivannäkö kannatti! Positiiviset kommentit CITOsta ja puhdas ympäristö lämmittävät mieltä pitkäksi aikaa. Uusia ja vanhoja tuttuja tuli bongailtua sekä hienoja kolikoita (joita pitäisi alkaa naputtamaan nähdyksi). Vielä pitäisi muistokätkö rakennella ja piilottaa. Pitäisiköhän syksyllä ottaa uusiksi?

maanantai 23. huhtikuuta 2012

543210

Miitit ovat hauskoja ja mieleenpainuvia tilaisuuksia. Alkukuusta osallistuin Helsingissä järjestettyyn 543210-miittiin, jolla juhlistettiin erään aikakautemme loppua ja uuden alkua: kieltolaki loppui ja Alko avasi ovensa 5.4.1932 kello 10. Juhlistimme tilaisuutta Kallion Alkon edustalla - tosin kuivin suin. Nautintoaineita pääsimme maistamaan Juttutupaan, jossa varsinainen miitti tapahtui - juttelua, kolikoiden ja kulkijoiden koodien vaihtelua sekä tietysti omakustainen malja juhlapäivälle! Miitin jälkeen lähdin erään geokätköilijän, georavon, kanssa jatkoille. Kävimme siis muutamalla purkilla. Ja muutama purkki löydettiinkin. Itseäni ilahdutti pitkään mieltä vaivannut "The Incredible Traveling Railway Station", joka antatui vihdoinkin! Oli kerrassaan kiva tapahtuma, näitä lisää!

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Polkuja pohjoisen

Piipahdin merta edemmäs kalassa eli kätköilemässä Lapissa. Purkit ja webkamerat löytyivät tosin Rovaniemeltä. Sodankylässä olisi ollut muutama purkki, mutta metrinen hanki ei houkutellut lumitöihin. Mutta Rovaniemeltä sain "muutaman" webkameraotoksenkin ja ensimmäinen earthcachekin näki päivänvalonsa (Jokikivet - River rocks). Jästeille oli myös pakko esitellä harrastusta - sen verta kiinnostuneita olivat! Toivottavasti ensi kerralla löytyjä tulisi hieman enemmän. Varmasti tulee, onhan silloin jo kesä..

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Kaksi pientä matkaajaa..

US Postal Service kiikutti vihdoinkin pari uutta matkalaista. Tilasin Friendship-setin (kaksi puolikasta sydäntä) ja Unknow Soldierin. Mietin, laittaako heitä matkaan vai ei? Ehkä en.

lauantai 7. tammikuuta 2012

Pelkokertoimesta

Geokätköilyä voisi mainostaa hauskaksi ja turvalliseksi ulkoilulajiksi. Itse olen viihtynyt harrastuksen parissa ja saanut muutaman jästinkin innostumaan lajista. Tämä on myös harrastus, jossa voi kokeilla rajojaan maasto- ja vaikeusluokituksen eri vivahteiden avulla - tähtien kasvaessa alkavat myös hikipisarat lennellä. Nelos- ja vitoskätköillä mitataan fyysisen kantin ohella myös henkistä kestävyyttä. Mukaan tulee Pelko.

Pelko on geokätköilijän paras ystävä, ei vihollinen. Aina toisinaan joutuu keskustelupalstalla lukemaan surullisia juttuja siitä, miten vitoskätköt ovat koituneet kanssaharrastajien kohtaloksi. Milloin tullaan vuorelta alas, milloin avoimesta ritilästä (kuten Saksan tapauksessa kävi). Yleensä tapaturmissa on ollut kyse siitä, että on arvioitu omat kyvyt yläkanttiin eikä ole osattu pelätä.

Mielestäni on tervettä pelätä. Itse pelkään tiettyjä kätköjä jo täällä Suomessa. Puuhunkiipeäminen vielä menettelee, jos on kaveri tukena ja turvana. Saarikätköt menettelisivät, jos olisi kunnon vene (näillä opiskelijan palkoilla ei sellaiseen ole varoja). Siltakätköt alkavat olemaan jo extremeä ja koska minulla ei ole kiipeämiskoulutusta (eikä näin ollen valjaita), niin myös kalliokätköt ovat poissuljettuja koluamiskohteita.

Tarkastelen parhaillaan omia puuttuvia d/t-kohteita. Näinköhän saan tähtilistan kasaan? Toisaalta oikeilla välineillä, oikealla koulutuksella ja oikeilla olosuhteilla mikä tahansa kätkö on logattavissa. Jotkut saarikätköt ovat löydeettävissä/logattavissa myös talvella, mutta onko se sitten "oikeata" kätköilyä - se, että kävelee jäätä pitkin eikä mene kesäisin veneellä? Puhutaan paljon myös oikeudesta loggaukseen, jos kaveri kiipeää ja itse varmistaa maassa. Mielestäni tiimityö ja järjenkäyttö on tässä(kin) harrastuksessa sallittua. Turha molempien on kiivetä, jos toinen on ketterämpi ja osaavampi. Jokainen tyylillään. Tärkeintä on kai tutustua uusiin, mielenkiintoisiin paikkoihin ja ihmisiin.

Oman kanttinsa, niin fyysisen kuin henkisen, mittaaminen ja itsensä voittaminen eri kätköillä on merkittävä osa tämän harrastuksen mielenkiintoa. Suotavaa kuitenkin on, että se maalaisjärkikin säilyisi mukana kätköilyreissuilla. Kaikkia purkkeja tuskin on tarkoitettu kaikkien logattavaksi. Ts. itse voin vain haaveilla jostain Mount Everestin purkista. Minulle riittää, että voitan itseni jollain hieman pienemmällä nyppylällä! Fear is a factor. At least for me.

maanantai 2. tammikuuta 2012

Kätköilyvuosi 2012

Aloitin eilen kätköilyvuoteni kahdella kätköllä - jästivilkkaat uimahallit Lahdessa tuli "katsastettua". Tilastoissa oli aukko tammikuun ensimmäiselle päivälle, joten tuokin asia tuli korjattua. Lisäksi muutamat speksit tuli kaivettua pariin mystiin. Täytyyhän sitä tilastotäytettä olla varalla! :) Tavoitteena onkin ainakin suurimmalta osin täyttää taulukkoa niin päivien, maastoluokitusten kuin aakkosten suhteen. Mitään pakkopullaa ei tästä tehdä, muutenhan harrastuksen idea vesittyisi täysin. Myös ulkomailla pitäisi etsiä "muutama". Hyvää kätköilyvuotta 2012! MegaTurku odottaa!